Sacchi

Bartolomeo Sacchi (1421 Piadena lähellä Cremonaa – 21. syyskuuta 1481 Rooma), joka tunnetaan paremmin nimellä Platina, oli tärkeimpiä keskiajalla vaikuttaneita italialaisia humanisteja. Hän oli elämänsä aikana sotilas, opettaja, paavillinen avustaja, vanki, kirjailija, kirjastonhoitaja ja agitaattori. Monet hänen kirjallisista töistään olivat kuitenkin plagiaatteja tai suoraan johdettu toisten teoksista. Platinan 30 ensimmäisestä vuodesta ei tiedetä juuri mitään muuta, kuin että hän syntyi pienessä Piadenan kaupungissa lähellä Cremonaa. Kaupungin latinankielinen nimi oli Platina, ja myöhemmin hän käyttikin itsestään nimeä Bartolomeo Platina.

Platinan tärkein jälkipolville säilynyt teos on De Honeste Voluptate. Teoksessaan Platina kuvaa eri ruoka-aineiden vaikutusta ihmisruumiiseen ja miten ne on syytä valmistaa. Tämäkin teos on monin osin plagioitu muista teoksista, ja hän toistaa siinä muiden aikalaisten tai varhaisempien kirjailijoiden teoksia. Erityisen paljon hän hyödynsi kirjassaan Plinius vanhemman teosta Naturalis historia.

Platinan ruoka-aineista ja yrteistä kirjoittamaa

Anisruoho: Platina ylisti aniksen ominaisuuksia ruokahalun kiihdyttäjänä, ja lisäksi hän mainitsi, että se tuo avun päänsärkyyn, kiihdyttää aineenvaihduntaa, on hyväksi hermoille ja nostaa intohimon.
Ankka ja hanhi: Platina toteaa hanhen lihan olevan ominaisuudeltaan lämpimämpää kuin ankan.
Appelsiini: ”Makeat appelsiinit (sinesis) ovat lähes aina hyviä vatsalle jopa ennen ruokailua.”
Endiivi: Platina kehottaa nauttimaan skorpionin pistoon endiivin keitinmehua. Lisäksi Platina huomauttaa, että endiivin villimuoto on kitkerämpää kuin viljelty muoto. Endiiviä voi tarjota Platinan mukaan salaatin tapaan kiehautettuna.
Fenkoli: Platina käytti fenkolia sekä keitettynä että tuoreena. Platinan mukaan fenkoli saa kikherneiden kera keitettynä virtsan liikkeelle ja parantaa keuhkot ja maksan.
Granaattiomena: ”Makean lajin granaattiomena tulisi nauttia ensimmäisellä kattauksella, koska se on luonnostaan lämmin. Hapan lajike taas rauhoittaa vatsaa, saa virtsan liikkeelle, viilentää keuhkoja ja tyynnyttää maksaa."
Johanneksenleipäpuu: ”Kun ne ovat tuoreita, ne vahingoittavat vatsaa ja rentouttavat suoliston. Kuivattuina niillä on päinvastainen vaikutus.”
Kaneli: ”Kaneli lääkitsee ruoansulatusta, vatsaa ja maksaa tuoksullaan ja voimallaan.”
Korianteri: Platina ei mainitse korianteria lainkaan tuoreyrttinä. Siemenistä hän toteaa, että egyptiläinen korianteri on vertaansa vailla ja Rooman legioonalaisten leipä maustettiin korianterilla.
Kurkku: Platina referoi maustekurkkureseptiään seuraavasti: ”Kahta mainitsemaani lajia käytetään paloiksi leikattuna suolan, öljyn ja viinietikan kanssa, kun kuori ja siemenet on ensin poistettu. Jotkut lisäävät seokseen vielä hieman mausteita, jotta kurkun luontaista kylmyyttä saadaan hieman tasoitettua.” Toinen Platinan viittaama laji on väriltään keltainen (citrullum), joka saattaisi olla myös jokin kurkun sukuinen kasvi, esimerkiksi kurpitsa tai melonilaji.
Luumu: Platinan mukaan luumu tulisi nauttia ennen ruokailua, sillä se keventää, parantaa suolen toimintaa, lämmittää sappinestettä ja tarjoaa janoiselle nautinnon.
Saksanpähkinä: Platina suosittelee saksanpähkinää syötäväksi, mikäli sattuu tulemaan raivotautisen koiran puremaksi.
Tilli: Platina kertoo tillin olevan erityisen hyvä rentouttaja ja rauhoittaja, joka tyynnyttää sekaisen vatsan ja lisäksi hän mainitsee, että nuuhkimalla lämmitettyjä tillin siemeniä saadaan hikka parannetuksi.

Lähteet

Milham, M., Platina's on right pleasure and good health, Pegasus press, The university of North Caroline, Asheville, 1999.