Lämmitysuuni

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tulostettavaa versiota ei enää tueta ja siinä voi olla renderöintivirheitä. Päivitä selaimesi kirjanmerkit ja käytä selaimen tavallista tulostustoimintoa sen sijaan.

Suomalaiset puulla toimivat lämmitysuunit toimivat pääsääntöisesti vastavirtaperiaatteella[1].

Vastavirtauuni kehitettiin Ruotsin valtakunnassa 1700-luvulla arkkitehti Carl Johan Cronstedtin ja insinöörikenraali Fabian Wreden yhteistyönä. Tavoitteena oli tehostaa kylmien ja vetoisten kasarmien lämmitystä.[1]

Vastavirtauunin toimintaperiaatteena on johtaa tulipesässä syntyvät kuumat palokaasut uuniin kylkiin muurattuja poskikanavia pitkin takaisin alas ja vasta sitten varsinaista savukanavaa pitkin ylös savupiippuun. Tämä tehostaa merkittävästi lämmön talteenottoa.[2][3]

Pönttöuuniksi nimetty vastavirtauuni oli hyvin yleinen lämmityslaite vielä 1950-luvun Suomessa[2].

Lähteet

  1. a b Lukijan mielipide | Vastavirtauuni oli aikoinaan mullistava keksintö Helsingin Sanomat. 24.12.2021. Viitattu 3.1.2022.
  2. a b Lukijan mielipide | Vastavirtauuni oli aikoinaan mullistava keksintö Helsingin Sanomat. 24.12.2021. Viitattu 3.1.2022.
  3. Carl Johan Cronstedt: Beskrifning på ny inrättning af kakelugnar til weds besparning. Jämte bifogade kopparstycken. Utgifwen af præsidenten grefwe C.J. Cronstedt. Määritä julkaisija! Teoksen verkkoversio Viitattu 3.1.2022.