Agan Burjatia
| Agan Burjatia Агын Буряадай автономито округ1 Аги́нский Буря́тский автоно́мный о́круг2 |
|
|---|---|
 |
|
 Lippu |
.png) Vaakuna |
 Agin-Burjatian sijainti Venäjän federaation kartalla |
|
| Perustettu | 1937 |
| Lakkautettu | 2008 |
| Hallinto | |
| – hallinnollinen keskus | Aginskoje |
| Pinta-ala | 19 312,3 km² |
| Väkiluku (2002) | 72 213 |
| – väestötiheys | 3,8 as./km² |
| Verkkosivu | |
|
1burjaatiksi - Agyn Burjaadaj avtonomito okrug
2venäjäksi - Aginski Burjatski avtonomnyi okrug |
|
Agan Burjatia [1] on Taka-Baikalian aluepiiriin kuuluva burjaattienemmistöinen piirikunta (ven. Агинский Бурятский округ, Aginski Burjatski okrug) kaakkoisessa Siperiassa Venäjällä, lähellä Burjatian ja Mongolian rajoja. Vuoteen 2008 alueen nimi oli Agan Burjatian autonominen piirikunta (ven. Агинский Бурятский автономный округ, Aginski Burjatski avtonomnyi okrug, burjaatiksi Агын Буряадай автономито округ, Agyn Burjaadaj avtonomito okrug), ja sillä oli autonomisena piirikuntana Venäjän liittovaltiosubjektin asema, vaikka se oli myös tuolloisen Tšitan alueen osa. Piirikunta oli Tšitan alueen kokonaan ympäröimä. Kansanäänestyksen jälkeen autonominen piirikunta ja Tšitan alue yhdistettiin 1. maaliskuuta 2008, jolloin niistä muodostui Taka-Baikalian aluepiiri.
Agan Burjatian hallintokeskus on Aginskojen kaupunkimainen taajama (burjaatiksi Ага һуурин), joka sijaitsee Agajoen laaksossa.
Väestö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 2009 alueen väkiluku oli 77 343, vuonna 2002 72 213. Vuonna 2002 autonomisen piirikunnan väestöstä oli burjaatteja 62,5 %, venäläisiä 35,1 %, tataareja 0,5 % ja muita 1,9 % (koostuu 51 etnisestä ryhmästä). Burjaattien suhteellinen osuus oli lisääntynyt vuodesta 1989, jolloin burjaatteja oli 54,9 % ja venäläisiä 40,8 %. Tähän vaikuttavat venäläisten poismuutto alueelta sekä burjaattien suurempi syntyvyys. Autonomisen piirikunnan virallisia kieliä olivat burjaatti ja venäjä.
Talous
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alueella harjoitetaan metsä-, puunjalostus- ja elintarviketeollisuutta sekä värimetallurgiaa. Maataloudessa porotalous on tärkein elinkeino. Lisäksi kasvatetaan turkiseläimiä sekä liha- ja maitokarjaa sekä viljellään vehnää, kauraa, ohraa ja rehuviljaa.
Hallinto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Piirikunnassa ei ole kaupunkeja. Hallinnollisessa keskuksessa Aginskojen kaupunkityyppisessä taajamassa on noin 9 300 asukasta. Kaikkiaan piirikunnassa on neljä taajamaa ja kolme hallintopiiriä (raion). Piirikunnan johdossa on hallinnon päämies (руководитель aдминистрации), autonomisessa piirikunnassa (-2008) oli myös duuma-parlamentti.
Piirit ovat
- Aginskojen piiri (Агинский)
- Duldurgan piiri (Дульдургинский)
- Mogoituin piiri (Могойтуйский).
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Piirikunnan vanhimpia asukkaita ovat burjaatit, ja alueen historia liittyy läheisesti Burjatian tasavallan historiaan aina vuoteen 1937, jolloin burjaattien asuinalueet jaettiin useaan hallintoyksikköön. Piirikuntaa perustettaessa 1937 sen nimi oli Agan burjaatti-mongolien kansallinen piirikunta (ven. Агинский Бурят-Монгольский национальный округ, Aginski Burjat-Mongolski natsionalnyi okrug), vuodesta 1958 Agan burjaattien kansallinen piirikunta, joka 1977 muutettiin autonomiseksi piirikunnaksi. Neuvostoliiton aikana piirikunta kuului Tšitan alueeseen. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Agan Burjatian autonominen piirikunta säilyi edelleen osana Tšitan aluetta, mutta siitä tuli myös suoraan Venäjän federaation alainen yksikkö, liittovaltiosubjekti, jollainen myös Tšitan alue oli. Tšitan alue ja piirikunta yhdistyivät 1.3.2008 Taka-Baikalian aluepiiriksi.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Hakulinen, Kerkko ja Paikkala, Sirkka: Pariisista Papukaijannokkaan, s. 12. (Suomenkieliset ulkomaiden paikannimet ja niiden vieraskieliset vastineet) Helsinki: Kotimaisten kielten keskus (Kotus), 2013. ISBN 978-952-5446-80-7 (suomeksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Agan Burjatian piirikunnan virallinen sivusto (Arkistoitu – Internet Archive) (venäjäksi)