Brahmaputra
| Brahmaputra Tsangpo, Dihang |
|
|---|---|
 Näkymä Brahmaputralle Guwahatin lähellä. |
|
| Alkulähde |
Chemayungdungin jäätikkö |
| Laskupaikka |
Gangesin suisto, Bengalinlahti |
| Maat | Kiina, Intia ja Bangladesh |
| Pituus | 2 900 km |
| Alkulähteen korkeus | 5 210 m |
| Virtaama | 19 800 m³/s |
| Valuma-alue | 712 035 km² |
 Brahmaputra, Gangesin tärkeä sivuhaara, näkyy kartan oikeassa yläosassa. Brahmaputran valuma-alue on merkitty vaaleanvioletilla värillä. |
|
Brahmaputra (tiibetiksi yar-klung gtsang-po) on joki Aasiassa. Sen alkulähteet ovat Kailasvuorella Himalajan vuoriston pohjoisosassa Tiibetissä, josta alkaa Tsangpo -nimisenä[1] ja virtaa lännestä itään. Himalajan itäpäässä se murtautuu vuorijonon läpi Dihang-nimisenä[1], minkä jälkeen joki jatkaa Brahmaputra-nimisenä lounaaseen kohti Bengalinlahtea, jossa se yhtyy Gangesiin muodostaen valtavan suistoalueen. Joen kokonaispituus on 2 900 kilometriä,[2] josta noin 1 300 kilometriä on kulkukelpoista väylää isohkoillekin aluksille.[3]
Etymologia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Joen nimi tarkoittaa hindujen Brahman poikaa.[1] Se on hindujen pyhä joki[1], ja siihen liittyy monia mytologisia tarinoita.[2]
Maantiede ja geologia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Reitti
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Brahmaputran alkulähteet ovat Chemayungdungin jäätiköllä Tiibetin lounaisosassa.[4] Sen alkuosaa kutsutaan nimellä Tsangpo.[1]
Tsangpo virtaa lähes 1 100 kilometriä pääosin itään Himalajan ja Kailasvuoriston välissä. Tiibetissä siihen liittyy useita sivujokia. Vasemman rannan merkittävimmät sivujoet ovat Raka Zangbo, Lhasa ja Nyang Qu. Oikealta rannalta Tsangpoon virtaa toinen Nyang Qu -nimellä tunnettu joki.[4]
Pen kaupungin jälkeen Tsangpo taittuu yllättäen pohjoisen ja koillisen suuntaan. Matkalla se virtaa useissa kapeissa rotkoissa Gyala Perin ja Namjagbarwan välissä ja kääntyy niiden jälkeen etelään ja luoteeseen. Himalajan itäisimmässä osassa Tsangpo virtaa suuressa kanjonissa, jonka seinämät ovat korkeimmillaan yli 5 000 metrin korkuiset.[4]
Tiibetistä joki virtaa Arunachal Pradeshin osavaltioon Intian puolelle, missä se tunnetaan nimellä Dihang ja missä se virtaa lähes suoraan etelään. Dihang virtaa vuoristoalueelta alankoalueelle, kun se saapuu Assamin osavaltioon. Sadiyan kaupungin länsipuolella Dihan kääntyy lounaaseen ja siihen virtaavat Lohit- ja Dibangjoet. Tästä eteenpän joki tunnetaan Brahmaputrana.[4]
Assamin alueella Brahmaputra on jo leveä virta, ja sen leveys on sadekautena jopa kahdeksan kilometriä. Siihen virtaavat Himalajalta alkunsa saaneet Subansiri, Kameng, Dhansiri, Manas, Champamati, Saralbhanga ja Sankosh. Etelästä Brahmaputraan virtaavat Burhi Dihing, Dikhu ja Kopili.[4]
Garon kukkuloiden jälkeen Brahmaputra kääntyy etelään ja ylittää pian sen jälkeen Bangladeshin rajan. Chilmarin kaupungin jälkeen siihen virtaa Tista. Brahmaputra tunnetaan loppuosaltaan nimellä Jamuna. Se virtaa noin 240 kilometrin matkan vielä ennen liittymistään Gangesiin. Bangladeshissa Jamunan oikean rannan sivujokia ovat Baral, Atrai ja Hurasagar. Vasemmalta rannalta Jamunaan virtaa Dhaleshwari. Jamuna yhdistyy Gangesiin Goalundo Ghatin pohjoispuolella. Joet tunnetaan yhdessä nimellä Padma, joka yhdessä lukuisten sivuhaarojensa kanssa muodostaa laajan Gangesin suiston.[4]
Hydrologia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tiibetissä Brahmaputran vesi on kirkasta, mutta Assamissa veteen päätyy runsaasti silttiä. Sitä kertyy erityisesti Himalajalta virtaavista sivujoista. Brahamputra virtaa Assamissa lähempänä syvän uomansa etelärantaa, mihin vaikutta myös pohjoisten sivujokien tuoma siltti.[4]
Brahmaputrajoen yksi ominaispiirre on tulvaherkkyys. Siinä virtaa paljon vettä, ja sen sivujokienkin virtaama on suuri. Brahmaputra tulviikin käytännössä jokaisen kesämonsuunin aikana.[4]
Ilmasto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Brahmaputran alueella ilmasto vaihtelee huomattavasti, sillä Tiibetissä ilmasto on kylmä ja kuiva, kun taas Assamissa ja Bangladeshissa ilmasto on kuuma ja kostea. Tiibetin talvien keskilämpötila on pakkasen puolella. Jokilaakso sijaitsee Himalajan takana sateen katvealueella, ja esimerkiksi Lhasassa sataa vuosittain vain noin 400 millimetriä.[4]
Intiassa ja Bangladeshissa Brahmaputra kulkee monsuuni-ilmastossa. Vuoden keskilämpötila on Dhuburissa 26 astetta ja Dhakassa 29 astetta. Vuotuinen sademäärä on 1 780 – 3 810 millimetriä.[4]
Brahmaputra ja ihminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Liikenne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Brahmaputrassa on vesiliikennettä sekä Tiibetissä sen yläjuoksulla että Intiassa ja Bangladeshissä sen alajuoksulla. Tiibetissä se on purjehduskelpoinen noin 640 kilometrin matkalla. Siellä sen ylittää myös useita siltoja.[4]
Alajuoksullaan Brahmaputra on liikennöitävissä Dibrugarhista joen suulle asti. Joki on ollut pitkään merkittävä väylä Länsi-Bengalista Assamiin. Ensimmäinen silta rakennettiin joen yli vasta vuonna 1962. Saraighatin vanha silta ylittää joen Guwahatissa. Vaikka siltoja on joitakin, lautat ovat edelleen tärkeä tapa Brahmaputran ylittämiseen.[4]
Energia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Brahmaputraa on käytetty hyvin vähän energiantuotantoon, vaikka sen potentiaali on merkittävä. Intiassa on toteutettu 2000-luvulla useita vesivoimaloita.[4] Kiinan yläjuoksulle rakentamat ja suunnittelemat padot vaikuttavat jokeen oleellisesti, mikä on kiristänyt välejä Intian kanssa.[5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e ”Brahmaputra”, Otavan iso Fokus, 1. osa (A–El), s. 402. Otava, 1973. ISBN 951-1-00273-2
- ↑ a b The Majestic Brahmaputra Online Siva Sagar. Viitattu 18.2.2019. (englanniksi)
- ↑ Lower Brahmaputra Basin (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b c d e f g h i j k l m Lodrick, Deryck O. & Ahmad, Nafis: Brahmaputra River Encyclopædia Britannica. 19.2.2019. Encyclopædia Britannica, inc. Viitattu 24.2.2019. (englanniksi)
- ↑ Parashar, Sachin: Beijing hasn't denied plans to divert Brahmaputra flow: Expert. Times of India. 16.6.2011. Arkistoitu 26.5.2012. (englanniksi)
