Isaac Casaubon

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Isaac Casaubon

Isaac Casaubon (18. helmikuuta 1559, Geneve1. heinäkuuta 1614) oli ensin Ranskassa ja sitten Englannissa toiminut antiikintutkija ja filologi.[1]

Casaubon syntyi Genevessä pakolaisena olleeseen hugenottiperheeseen. Nantesin ediktin julistamisen jälkeen perhe muutti takaisin Ranskaan. Casaubonin kerrotaan saaneen ensimmäiset klassisen kreikan oppituntinsa Dauphinén vuorilla olleessa luolassa, jossa perhe oli paossa Pärttylinyön verilöylyn jälkeen. Myöhemmin hän opiskeli Genevessä.[1]

Casaubon meni naimisiin humanistikirjanpainaja Henri Estiennen (Henricus Stephanus) tyttären kanssa. 1596 Casaubon otti vastaan viran Montpellier’n yliopistossa. Myöhemmin hän toimi Lyonissa ja Pariisissa. Viimeiset vuotensa Casaubon vietti Lontoossa. Casaubon opetti kieliä ja kirjallisuutta, sekä toimitti antiikin kirjallisuutta. Ensimmäinen hänen toimittamansa teos oli Strabonin teosten täydellinen laitos (1587). Tämän jälkeen hän toimitti muun muassa Polyainoksen, Aristoteleen, Athenaioksen, Suetoniuksen, Polybioksen ja Aiskhyloksen teoksia sekä Plinius nuoremman kirjeitä, Theofrastoksen teoksen Luonteita ja teoksen Historia Augusta.[1]

Filologien ja filosofian historioitsijoiden parissa Casaubon tunnetaan nykyään ennen kaikkea teoksesta De rebus sacris ecclesiasticis exercitationes XVI (1614). Se osoitti, ettei niin kutsuttu Corpus Hermeticum voi olla ensimmäistä vuosisataa jaa. varhaisempi. Aiemmin kirjoitusten oli usein katsottu olevan lähes Mooseksen aikaisia.[2][3]

Casaubonin poika Méric Casaubon oli myös antiikintutkija.

  • Animadversionum in Athenaei dipnosophistas, Lyon, Antone de Harsy, 1600.
  • Historiae Avgvstae Scriptores Sex. Aelius Spartianus, Iulius Capitolinus, Aelius Lampridius, Vulcatius Gallicanus, Trebellius Pollio, & Flauius Vopiscus. Isaacvs Casavbonvs ex vett. libris recensuit : idemque librum adiecit emendationvm ac notarvm, Paris, Drouart, 1603.
  • De satyrica graecorum poesi et romanorum satira libri duo, Paris, Drouart, 1605.
  • De rebus sacris ecclesiasticis exercitationes XVI, Lontoo, 1614.
  • Auli Persii Flacci Satirarum Liber. Isaacus Casaubonus Recensuit, & Commentario Libro Illustravit. Ad Virum Amplissimum D. Achillem Harlaeum Senatus Principem, Paris, Drouart, 1615.
  • Misoponeri Satyricon. Cum notis aliquot ad obscuriora prosae loca et Graecorum interpretatione. Lugduni Batavorum, Sebastianum Wolzium, 1617.
  1. a b c Encyclopaedia Britannica 11th ed. (1911), hakusana ”Isaac Casaubon”. Encyclopaedia Britannica Company, Cambridge, Englanti.
  2. Warnock, Christopher: Hermes Trismegistus: Hermetic Philosophy, Astrology & Magic Renaissance Astrology. Viitattu 22.2.2010.
  3. Grafton, Anthony: ”Protestant versus Prophet: Isaac Casaubon on Hermes Trismegistus”, Defenders of the text: the traditions of scholarship in an age of science, 1450-1800, s. 145-159. Harvard University Press, 1994. ISBN 0674195450 Teoksen verkkoversio.