Jørn Andersen
| ||
| Henkilötiedot | ||
|---|---|---|
| Koko nimi | Jørn Andersen | |
| Syntymäaika | 3. helmikuuta 1963 | |
| Syntymäpaikka | Fredrikstad, Østfoldin lääni, Norja | |
| Seura | ||
| Seura |  Hongkong
| |
| Tehtävä | päävalmentaja | |
| Seurat | ||
| Vuodet | Seura | O (M) |
| 1982–1984 1985 1985–1988 1988–1990 1990–1991 1991–1994 1994–1995 1995 1995–1997 1997–1999 1999–2001 |
 Fredrikstad FK Vålerenga IF 1. FC Nürnberg Eintracht Frankfurt Fortuna Düsseldorf Eintracht Frankfurt Hamburger SV Dynamo Dresden FC Zürich FC Lugano FC Locarno
|
43 (7) 22 (23) 78 (28) 54 (20) 42 (5) 44 (13) 18 (1) 7 (0) 33 (2) 21 (0) ? (?) |
| Maajoukkue | ||
| 1985–1990 |  Norjan maajoukkue
|
27 (5) |
| Valmennusura | ||
| 2000–2001 2001–2003 2003–2004 2005 2007–2008 2008–2009 2010–2011 2011–2012 2015 2016–2018 2018–2019 2021– |
FC Locarno FC Luzern Juniorit Rot-Weiß Oberhausen Borussia M'Gladbach (apuv.) Kickers Offenbach 1. FSV Mainz 05 Larissa FC Karlsruher SC SV Austria Salzburg Pohjois-Korea Incheon United Hongkong
| |
|
Seurajoukkueuran tilastot kattavat vain kansalliset sarjat. | ||
Jørn Andersen (s. 3. helmikuuta 1963 Fredrikstad) on norjalainen jalkapallovalmentaja ja entinen hyökkääjä. Joulukuusta 2021 lähtien hän on toiminut Hongkongin maajoukkueen päävalmentajana.
Ura pelaajana
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Andersen pelasi juniorivuotensa fredrikstadilaisessa Østsiden IL:ssä. Ammattilaisuransa hän aloitti 1982 Fredrikstad FK:ssa, jota hän edusti kolmen kauden ajan esiintyen 43 pääsarjaottelussa. 1985 hän siirtyi Vålerengaan. Oslolaisseurassa hän iski uskomattomat 23 maalia pelaamissaan 22 ottelussa.
Loistoesitykset Vålerengassa poikivat Andersenille sopimuksen saksalaisseura 1. FC Nürnbergiin. Kolmen kauden jälkeen hän siirtyi Eintracht Frankfurtiin. Kaudella 1989/90 hänestä tuli ensimmäinen ulkomaalainen Bundesliigan maalikuningas 18 osumallaan. Andersen pelasi 1990-luvun puolivälin eri saksalaisseuroissa, kunnes siirtyi 1995 sveitsiläiseen FC Zürichiin. Andersen pelasi uransa viimeiset vuodet Sveitsissä ja lopetti ammattilaisuransa 38-vuotiaana FC Locarnon pelaajavalmentajana.
Norjan maajoukkueessa Andersen pelasi vuosina 1985–1990 27 maaottelua ja teki niissä viisi maalia. [1] Hänen aikanaan Norja ei kuitenkaan selvinnyt arvokisoihin ja Andresenin viimeiseksi maaotteluksi jäi EM-karsintaottelu Unkaria vastaan lokakuussa 1990.
Meriitit pelaajana
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Norjan cup: 1984
Ura valmentajana
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Andersen aloitti valmennusuransa FC Locarnon pelaajavalmentajana kaudella 2000/01. Seuraavat kaksi kautta hän toimi FC Luzernin juniorivalmentajana. Kesällä 2003 hän siirtyi Saksan 2. Bundesliigassa pelanneen Rot-Weiß Oberhausenin peräsimeen. Debyyttikaudellaan Andersen luotsasi joukkueen hienosti viidenneksi ja lähelle nousua Bundesliigaan. Kausi 2003/04 alkoi kuitenkin murheellisesti ja hän sai potkut lokakuussa 2004.
Marraskuussa 2007 Andersen siirtyi Kickers Offenbachin päävalmentajaksi tavoitteenaan säilyttää joukkue 2. Bundesliigassa. Tavoite ei kuitenkaan täyttynyt Kickersin oltua 15:s ja kauden jälkeen Andersen jätti tehtävänsä. Pian Kickersistä lähtönsä jälkeen hän kuitenkin siirtyi FSV Mainzin peräsimeen. [2] Debyyttikaudellaan hän luotsasi FSV Mainzin 2. Bundesliigan hopealle ja suoraan nousuun Bundesliigaan. Elokuun alussa 2009, vain viikko ennen Bundesliigakauden alkua Andersen sai yllättäen potkut Mainzin päävalmentajan tehtävistä. [3] Joulukuussa 2010 Andersen palasi valmennustehtäviin kreikkalaisen Larissan päävalmentajana. [4] Norjalaisvalmentajan pesti jäi kuitenkin lyhyeksi, sillä hän sai potkut jo tammikuun alussa 2011. Andersen ei onnistunut nostamaan seuraa jumbosijalta, vaan Larissa kärsi kolme tappiota liigassa ja putosi myös Kreikan cupista. [5]
Marraskuussa 2011 Andersen palasi valmentajaksi Saksaan, kun 2. Bundesliigassa hännille juuttunut Karlsruher SC palkkasi hänet. [6] Andersen ei kuitenkaan onnistunut kääntämään Karlsruhen murheellista suuntaa parempaan ja seura voitti hänen alaisuudessaan vain kaksi pelaamastaan 13 sarjaottelusta. Lopulta Andersen sai potkut maaliskuun loppupuolella 2012 Karlsruhen majaillessa sarjan toiseksi viimeisenä kuusi pistettä suoraan säilymiseen oikeuttavasta sijasta. [7]
Tammikuussa 2015 Andersenista tuli itävaltalaisseura SV Austria Salzburgin päävalmentaja. [8] Andersenin johdolla Salzburg voitti Regionalliga Westin mestaruuden ja nousi kauden 2014/15 päätteeksi Itävallan Erste Ligaan. Andersen jätti talousvaikeuksissa olleen seuran joulukuussa 2015.[9]
Toukokuussa 2016 Andersenista tuli Pohjois-Korean jalkapallomaajoukkueen päävalmentaja kaksivuotisella sopimuksella.[10] Pohjois-Korea ei selvittänyt Andersenin alaisuudessa tietään MM-lopputurnaukseen 2018 ja norjalainen jätti tehtävänsä sopimuksensa umpeuduttua vuonna 2018.[11]
Kesäkuussa 2018 Andersenista tuli Etelä-Korean K-Leaguen Incheon Unitedin päävalmentaja.[12] Hän sai potkut huhtikuussa 2019 seuran majaillessa liigan hännillä.[13]
Joulukuussa 2021 Andersen korvasi Mixu Paatelaisen Hongkongin maajoukkueen päävalmentajana.[14] Hän johdatti joukkueen Aasian mestaruuskisoihin 2023 ensimmäistä kertaa 54 vuoteen.[15]
Meriitit valmentajana
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Itävallan Regionalliga West: 2015
- 2. Bundesliigan hopeaa: 2009
Perhe
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Andersen asuu perheineen Bad Reichenhallissa Baijerissa. Hänen poikansa Niklas on myös tehnyt uraa jalkapalloilijana.[16] Hänellä on ollut vuodesta 1993 myös Saksan passi.[10] Andersenin äiti on menestynyt norjalainen käsipalloilija Bjørg Andersen.[17]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Appearances for Norwegian National Team
- ↑ Der perfekte Klopp-Ersatz
- ↑ Mainz: Andersen & Kramny müssen gehen
- ↑ Andersen steigt bei Larisa ein
- ↑ Der 22-Tage-Job: Andersen bei Larisa gefeuert
- ↑ Andersen heuert im Wildpark an
- ↑ Der KSC gibt Andersen den Laufpass
- ↑ Däne Andersen übernimmt Austria Salzburg
- ↑ Jørn Andersen verlässt die Salzburger Austria (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b Nordkorea holt Andersen als Nationaltrainer
- ↑ As economic sanctions bite, North Korea football coach Jorn Andersen departs
- ↑ 인천유나이티드 새 감독에 안데르센 전 북한대표팀 감독 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Incheon United terminate contract of Norwegian coach Andersen
- ↑ HKFA appoints Mr. Jörn Andersen as Head Coach
- ↑ Hong Kong can dare to dream after reaching Asian Cup for first time since 1968
- ↑ Fußball-Camp mit Jörn Andersen
- ↑ Jørn Andersen
| Edeltäjä: Klaus Hilpert |
Rot-Weiß Oberhausenin päävalmentaja 2003–10/2004 |
Seuraaja: Eugen Hach |
| Edeltäjä: Jürgen Klopp |
1. FSV Mainz 05:n päävalmentaja 2008–8/2009 |
Seuraaja: Thomas Tuchel |
| Edeltäjä: Marios Ouzonidis |
Larissan päävalmentaja 12/2010–1/2011 |
Seuraaja: Nikos Kostenoglou |
| Edeltäjä: Rainer Scharinger |
Karlsruher SC:n päävalmentaja 11/2011–3/2012 |
Seuraaja: Markus Kauczinski |
| Edeltäjä: Mixu Paatelainen |
Hongkongin maajoukkueen päävalmentaja 12/2021– |
Seuraaja: – |
1964: Seeler • 1965: Brunnenmeier • 1966: Emmerich • 1967: Emmerich & G. Müller • 1968: Löhr • 1969: G. Müller • 1970: G. Müller • 1971: Kobluhn • 1972: G. Müller • 1973: G. Müller • 1974: Heynckes & G. Müller • 1975: Heynckes • 1976: Fischer • 1977: D. Müller • 1978: D. Müller & G. Müller • 1979: K. Allofs • 1980: Rummenigge • 1981: Rummenigge • 1982: Hrubesch • 1983: Völler • 1984: Rummenigge • 1985: K. Allofs • 1986: Kuntz • 1987: Rahn • 1988: Klinsmann • 1989: T. Allofs & Wohlfarth • 1990: Andersen • 1991: Wohlfarth • 1992: Walter • 1993: Kirsten & Yeboah • 1994: Kuntz & Yeboah • 1995: Basler & Herrlich • 1996: Bobic • 1997: Kirsten • 1998: Kirsten • 1999: Preetz • 2000: Max • 2001: Barbarez & Sand • 2002: Amoroso & Max • 2003: Christiansen & Élber • 2004: Aílton • 2005: Mintál • 2006: Klose • 2007: Gekas • 2008: Toni • 2009: Grafite • 2010: Džeko • 2011: Gómez • 2012: Huntelaar • 2013: Kießling • 2014: Lewandowski • 2015: Meier • 2016: Lewandowski • 2017: Aubameyang • 2018: Lewandowski • 2019: Lewandowski • 2020: Lewandowski • 2021: Lewandowski • 2022: Lewandowski • 2023: Füllkrug & Nkunku • 2024: Kane
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
