Jaakko II (Skotlanti)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Jaakko II

Jaakko II (16. lokakuuta 14303. elokuuta 1460) oli Skotlannin kuningas vuosina 14371460.[1] Hän oli Jaakko I:n ja Joan Beaufortin poika. Hänellä oli kaksoisveli, Alexander Stuart, joka kuitenkin kuoli melko pian syntymänsä jälkeen. Hänellä oli myös kuusi sisarta, jotka avioituivat Euroopan hallitsijasukuihin.

Douglasien valta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jaakko peri kruunun alle seitsemän vuoden vanhana, joten maata hallitsivat todellisuudessa useat sijaishallitsijat. Hänen isänsä salamurhattiin Walter Stuartin valtaannousuyrityksessä, mutta vallankaappausta yrittäneet vangittiin ja teloitettiin. Vuosina 1437–1439 Douglasin jaarli, Archibald, huolehti hallinnosta. Hänen kuolemansa jälkeen valta jaettiin William Crichtonin, Sir Alexander Livingstonin ja lordikanslerin kesken, sillä maassa oli pulaa tarpeeksi korkea-arvoisista jaarleista ottamaan yksin vastuuta kuningaskunnasta. Douglasin jaarlin valtaa haluttiin hajottaa, ja edesmenneen Archibaldin kaksi poikaa teloitettiin. Douglasin jaarlin arvonimi ja valta-asema siirtyivät James Douglasille. Hän kuitenkin kuoli pian tämän jälkeen ja hänen pojastaan Williamista tuli kahdeksas Douglasin jaarli, ja valta alkoi keskittyä tälle.

Vuonna 1449 nuori kuningas Jaakko II astui valtaan, mutta Douglasin jaarli ja William Crichton jatkoivat valtapeliään maan johdossa, eikä Jaakon annettu hallita ilman heitä. Kuningas ei kuitenkaan suostunut tähän ja kamppaili vuosina 1451–1455 päästäkseen eroon erityisesti Douglaseista. Lopulta Jaakko syytti jaarlia juonittelusta ja surmasi tämän. Vuodet 1452–1455 maa oli sisällissodan kaltaisessa tilassa, kun Jaakko yritti murentaa loputkin Douglasien laajalle levittäytyneestä vallasta. Toukokuussa 1455 Jaakko kuitenkin kukisti vastustajansa lopullisesti Arkinholmin taistelussa. Kruunu otti Douglaseille kuuluneet alueet haltuunsa ja ajoi jaarlin maanpakoon Englantiin.

Jaakko kuninkaana

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jaakolla oli vihdoinkin vapaus hallita parhaaksi katsomallaan tavalla. On väitetty, ettei yksikään Skotlannin kuningas hänen jälkeensä kohdannut yhtä suurta valtaistuimen uhkaajaa. Uhan kukistamisen myötä kuninkaan rooli maan johdossa lujittui. Kuolemaansa saakka Jaakko oli aktiivinen kuningaskunnan hallitsija. Hän yritti valloittaa Orkneysaaret, Shetlandinsaaret ja Mansaaren, muttei onnistunut pyrkimyksissään. Hän matkusti ympäri Skotlantia ja keksi keinon ansaita rahaa armahtamalla vakavista rikoksista. Vuonna 1458 häntä kritisoitiin kuninkaana, muttei voida olla varmoja kuinka kuningaskunta olisi kehittynyt, jos hän olisi elänyt ja hallinnut kauemmin.

Jaakon pyrkimys oli lujittaa Skotlannin asemaa, ja vuonna 1460 hän päätti, että alueen viimeinen Englannin hallussa oleva linna olisi vallattava. 3. elokuuta yksi Skotlannin tykeistä kuitenkin räjähti surmaten kuninkaan. Skotlantilaiset jatkoivat hyökkäystä ja valtasivat onnistuneesti Roxburghin linnan.

Avioliitto ja lapset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1449 Jaakko avioitui Gueldersin Marian kanssa. He saivat seitsemän lasta:

  • Nimeämätön poika, syntyi ja kuoli vuonna 1450.
  • Jaakko III
  • Alexander Stuart, Albanyn ensimmäinen herttua
  • David Stuart Morayn jaarli
  • John Stuart Marin ja Gariochin ensimmäinen jaarli
  • Prinsessa Margaret Stuart
  • Prinsessa Mary Stuart
  1. James II (r. 1437-1460) The Bristish Monarchy