Päijänteen kansallispuisto
Päijänteen kansallispuiston tunnus
| Sijainti | |
|---|---|
| Lähin kaupunki | |
| Pinta-ala |
14 km² |
| Tyyppi | |
|---|---|
| Perustettu |
1993 |
| Kävijämäärä |
67 000[1] (2023) |
| Hallinto |
Päijänteen kansallispuisto on Padasjoen, Asikkalan ja Sysmän alueella sijaitseva kansallispuisto. Puiston pinta-ala on 14 neliökilometriä ja se on perustettu vuonna 1993.
Päijänteen kansallispuisto sijaitsee Suomen toiseksi suurimman järven, Päijänteen eteläosassa. Siihen kuuluu noin 50 rakentamatonta saarta ja luontoa sekä osia asutuista saarista. Osa saarista on hiekkarantaisia harjusaaria, osa kallio- ja moreenisaaria. Matkailullisesti merkittävimmät kohteet ovat suurin saari Kelvenne sekä Pulkkilanharju. Koska kansallispuisto sijaitsee pääosin saarilla, ei suurimpaan osaan puistosta pääse kuin vesiteitse. Kelvenne on monine laguuneineen suosittu veneilykohde.
Haapasaaressa on Etelä-Päijänteen viimeisen kalastajatilan rakennus. Sen on vuokrannut Tallukka.[2] Aluetta ovat kunnostaneet myös WWF:n vapaaehtoiset ja Lahden venekerho, joka on sen nykyinen vuokralainen.[3]
Päijätsalon näkötorni on kunnostuksen alaisena 2019.[4]
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Geologia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kansallispuiston maisema jakaantuu geologisesti kahtia. Puiston kallio- ja moreenisaaret ovat yli kaksi miljardia vuotta vanhoja vuorten jäänteitä. Pitkittäisharjujaksoihin lukeutuvat Pulkkilanharju ja Kelvenne saivat alkunsa jään vetäytyessä jäätikkövirtojen kasaamasta sorasta.[5]
Kelventeeltä löytyy suppia, jotka ovat muodostuneet jääkauden aikoihin. Niistä osa on yhdistynyt ja muodostanut suojaisia, laagunin kaltaisia lahtia. Yhdestä supista on muodostunut lampi.[5]
Saaret
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Puiston suurimmat kalliosaaret ovat Iso Lammassaari ja Haukkasalo. Haukkasalon länsipäässä sijaitseva yli 30 metriä korkea jyrkänne on puiston jylhin kallioseinä. Saaren kallioseinästä löytyy kalliomaalaus.[5]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Käyntimäärät maastossa Metsähallitus. Viitattu 28.8.2024.
- ↑ Etelä-Suomen Sanomat 12.1.2008: Haapasaaren kalastajatila Tallukan käytössä[vanhentunut linkki] (pdf)
- ↑ World Wildlife Fund 12.6.2007: WWF:n vapaaehtoiset kunnostavat vanhan kalastajatilan ympäristöä Haapasaaressa Päijänteen kansallispuistossa (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Padasjoen Sanomat 29.05.2019: [1] (html)
- ↑ a b c Tea Karvinen: Kansallispuistot — Maamme luonnon helmet. Docendo Oy, 2022. ISBN 978-952-291-372-2
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Luontoon.fi – Päijänteen kansallispuisto
- Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Päijänteen kansallispuistosta
- Päijänteen kansallispuiston kävijätutkimus (Arkistoitu – Internet Archive), 2017 (julkaisut.metsa.fi)
- Kansallispuisto on amatööriradion luontolähetyskohde OHFF-0017, Päijätneen kansallispuisto (Arkistoitu – Internet Archive)
| Kylät ja kyläkokonaisuudet | |
|---|---|
| Järvet | |
| Luonnonsuojelualueet | |
| Rakennukset ja rakennelmat |
| Kylät | |
|---|---|
| Järvet | Päijänne |
| Luonnonsuojelualueet | Päijänteen kansallispuisto |
| Muuta Sysmään liittyvää | Mynnilän arboretum |
