Venäjän duuman vaalit 2021
 | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Ylempi kartta kuvaa liittovaltiosubjetkien voittajapuolueita. Alempi kartta kuvaa yksittäisten vaalipiirien voittajia. | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
.jpg)
_(cropped).jpg)
_(cropped).jpg)
_(cropped).jpg)
.jpg)
.jpg)
Venäjän duuman vaalit 2021 pidettiin Venäjällä 17.-19. syyskuuta 2021. Tavallisuudesta poiketen vaalit olivat kolmipäiväiset aiemman yksipäiväisyyden sijaan.[1] Ehdokasasettelu päättyi 15. syyskuuta.[1] Valtioduumassa eli parlamentin alahuoneessa on yhteensä 450 paikkaa.[2] Vaalien yhteydessä valittiin myös edustajat paikallisiin parlamentteihin.[1]
Äänestäminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Osassa vaalialueista oli myös mahdollisuus äänestää sähköisesti etänä. Äänestäminen oli mahdollista mistä päin maailmaa tahansa niille, jotka olivat rekisteröityneet äänestysjärjestelmään ennakolta määräpäivään mennessä.[3]
Vaalitulos
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vaalien ennakkosuosikkina pidettiin Yhtenäinen Venäjä -puoluetta, joka voitti vuoden 2016 vaalit 54,2 prosentilla äänistä ja saamalla 343 paikkaa.
Puolue säilytti yli kahden kolmasosan enemmistönsä myös näissä vaaleissa. Se sai murskavoiton jopa Moskovassa, jossa sen kannatus on ollut yleensä alhainen.
Vaalien viralliseksi äänestysprosentiksi ilmoitettiin 51,68.[4] Vaalien viime tunteina siinä tapahtui 10 prosenttiyksikön hyppäys ylöspäin.lähde?
Kritiikki
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vaaleja arvosteltiin ennakkoon siitä, että vain muodollisen opposition edustus on sallittu, kun taas Putinin päävastustaja Aleksei Navalnyi ja hänen kannattajansa yritettiin sulkea vaalien ulkopuolelle julistamalla heidät äärijärjestöihin kuuluviksi tai ulkomaiden agenteiksi ja siten kelvottomiksi osallistumaan vaaleihin.[5] [6]
Viranomaiset sulkivat ennen vaaleja Navalnyin tukiryhmän kehittämän älykkään äänestämisen menetelmän verkkosivut ja halusivat poistaa ne hakukoneyhtiöiden tuloksista.[7]
Vaalivilppi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Opposition edustaja Leonid Volkovin mielestä ”aidosti oppositiomielisiä ehdokkaita ei ole ehdolla näissä vaaleissa juuri lainkaan, sillä koko prosessi on muutettu neuvostotyyliseksi, valtakoneiston ennalta päättämien sopivien ehdokkaiden hyväksymisrituaaliksi. Kaikki Navalnyihin kytkeytyvät ihmiset on rinnastettu puolestaan oikeuden päätöksellä terroristeihin ja heidän ehdokkuutensa on estetty.” [1]. Siksi hänen mielestään opposition ainoa tavoite on estää Yhtenäisen Venäjän ehdokkaita pääsemällä läpi keskittämällä äänet parhaat läpimenon mahdollisuudet omaaville aidon opposition ehdokkaille, vaikkapa kommunistien tai liberaalidemokraattien ehdokkaille, jotta valtapuolueen vastustajia olisi parlamentissa edes muutamia kymmeniä.[1]
Volkovin mukaan Kreml on tehnyt vaaleja edeltävän muutaman kuukauden aikana yhtä paljon opposition nujertamiseksi kuin aiempina kymmenenä vuotena yhteensä. Hänen mukaansa nämä toimet kytkeytyvät presidentti Vladimir Putinin haluun kontrolloida sekä näitä duumanvaaleja että vuonna 2024 edessä olevia presidentinvaaleja.[1]
Myös sähköistä äänestämistä on näissä vaaleissa epäilty käytettävän vallanpitäjien keinona turvata asemansa. On raportoitu erityisesti julkisen sektorin työnantajien velvoittaneen työntekijöitään rekisteröitymään järjestelmän käyttäjiksi. [8]
Aiemmissa vaaleissa on raportoitu valtion yritysten kuljettaneen työntekijöitään vaalipäivänä äänestyspaikasta toiseen, jotta he voisivat äänestää usemman kerran. Heitä on myös kehotettu antamaan äänensä valtapuolueelle. [8] Sähköisen äänestämisen myötä pelättiin tällaisen ”karusellimenetelmän” siirtyvän verkkoon. Osa äänestäjistä on kertonut uskovansa, että sähköinen äänestäminen mahdollisti myös sen selvittämisen, ketä he ovat äänestäneet. [8] Myös äänestystuloksen hakkerointia tai teknisen henkilökunnan suorittamaa manipulointia pidettiin uhkana. [9]
Vaalien jälkeen useat sekä venäläiset että kansainväliset mediat raportoivat vaalien vilpillisyydestä. Erityisesti Navalnyin tiimi on tuonut niitä esiin. Heidän mukaansa muiden muassa Googlen ja Applen työntekijöitä uhkailtiin pidättämisellä elleivät yhtiöt suostu Venäjän vaatimuksiin. Vaalitarkkailujärjestö Golos raportoi vaalitarkkailijoihin kohdistuneesta häirinnästä: heitä on muun muassa poistettu äänestyspaikoilta, ja heidän henkeään ja terveyttään on uhkailtu sekä omaisuuttaan rikottu. On myös raportoitu ja todistettu tapauksia, joissa äänestyslipukkeita on tungettu vaaliuurniin sivusta. Sähköinen äänestäminen ja vaalien kolmipäiväisyys antoivat monien mukaan mahdollisuuden suuremmalle vaalivilpille. [10]
Sosiaalisen median palvelut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vaalien ollessa jo käynnissä Telegram, Google Docs ja YouTube poistivat palveluistaan Navalnyihin ja älykkääseen äänestämiseen liittyvää sisältöä.
Telegramin ja sitä ennen VK:n perustaja Durovin mukaan sovellusten sulkeminen liittyy siihen, että Telegram haluaa kunnioittaa niin kutsuttua ”hiljaista päivää”, jolloin kaikenlainen vaalimainonta on perinteisesti kielletty. Opposition mielestä selitys ei ole uskottava, sillä Telegramista ei kuitenkaan poistettu valesivuja, joiden tarkoitus oli johtaa käyttäjiä harhaan. Vielä viimeisenä vaalipäivänä ainakin ulkomailta pääsi Googlen dokumenttiin, jossa lueteltiin valtioduuman suositellut opposition ehdokkaat.[11]tarvitaan parempi lähde Myös suomalainen Navalnyi-sivusto julkaisi tiedot.[12]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f Arja Paananen: Putinin ilonpilaaja asuu maanpaossa Vilnassa – ensi viikolla hän yrittää olla taas Kremliä ovelampi Ilta-Sanomat. 14.9.2021. Sanoma-konsermi. Viitattu 14.9.2021.
- ↑ Venäjän presidentti Vladimir Putin tähtää hallittuun vallanvaihtoon Kansan Uutiset. 26.1.2020. Viitattu 20.3.2021.
- ↑ Дистанционное электронное голосование Venäjän valtion vaaliviranomaisen sivusto.. Arkistoitu 8.9.2020. Viitattu 14.9.2021.
- ↑ Jussi Niemeläinen: Venäjän vaalit päättyivät Moskovassa farssiin, kun sähköisen äänestyksen tuloksia hillottiin Helsingin Sanomat 20.9.2021. Viitattu 26.9.2021.
- ↑ Esa Tuominen: Navalnyi ja tuhannet hänen liittolaisensa siivotaan ulos vaaleista – näin Kreml katkaisi vihoviimeisenkin oljenkorren Iltalehti. 9.6.2021. Viitattu 7.9.2021.
- ↑ Demokraatti.fi: Venäläisten ostovoima ei ole noussut, mutta hinnat ovat. Korona ei ole hävinnyt mihinkään, päinvastoin: esimerkiksi elokuussa kirjattiin vielä ennätyksellisiä kuolinlukuja. Maastopalotkin roihuavat. demokraatti.fi. Viitattu 7.9.2021.
- ↑ Roskomnadzor started blocking Alexei Navalny’s Smart Voting project website Russian Free Press. Viitattu 7.9.2021.
- ↑ a b c Pjotr Sauer: Russians Say They Are Being Forced to Vote in Elections, This Time Online The Moscow Times. 9.9.2021. Viitattu 14.9.2021.
- ↑ Alena Epifanova: [https://dgap.org/en/research/publications/online-elections-russia ONLINE ELECTIONS IN RUSSIA Manipulating Votes in a New Digital Realm] 21.5.2021. German Council on Foreign Relations. Viitattu 14.9.2021.
- ↑ Marikki Nykänen: Uhkailua, häirintää ja outoja viivästyksiä – nämä olivat Venäjän vaalien räikeimmät rikkomukset Iltalehti. 20.9.2021. Viitattu 26.9.2021.
- ↑ Navalnyin tiimi: Кандидаты Умного голосования в Госдуму Googlen dokumenttipalvelu. 19.9.2021. Viitattu 19.9.2021.
- ↑ Arja Paananen: Navalnyin tukijoiden sensuuri kiihtyy Venäjällä – Telegram, YouTube ja Google Docs taipuivat yksi toisensa jälkeen Ilta-Sanomat. 19.9.2021. Viitattu 19.9.2021.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Venäjän duuman vaalit 2021 Wikimedia Commonsissa
