Amartya Sen
Amartya Sen (s. 3. marraskuuta 1933 Santiniketan, Brittiläinen Intia)[1] on intialainen taloustieteilijä ja filosofi. Hän sai Nobelin taloustieteen palkinnon 1998.
| Amartya Sen | |
|---|---|
 Amartya Sen vuonna 2007. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 3. marraskuuta 1933 Santiniketan, Bengali, Brittiläinen Intia |
| Kansalaisuus | Intia |
| Koulutus ja ura | |
| Tutkinnot |
Kalkutan yliopisto (BA) Cambridgen yliopisto (BA, MA, PhD) |
| Väitöstyön ohjaaja | Joan Robinson |
| Instituutti | Harvardin yliopisto |
| Tutkimusalue | hyvinvointitaloustiede |
| Palkinnot |
Nobelin taloustieteen palkinto (1998) Bharat Ratna (1999) |
| Aiheesta muualla | |
| scholar.harvard.edu/sen | |
Elämä ja ura
muokkaaSenin perhe oli kotoisin Dhakasta, Bangladeshin nykyisestä pääkaupungista. Hänen isänsä Ashutosh Sen opetti kemiaa Dhakan yliopistossa. Sen kuitenkin syntyi Santiniketanissa, missä hänen äitinsä Amata Senin isä opetti yliopistossa sanskritia ja muinaista ja keskiaikaista Intian kulttuuria. Sen opiskeli Kalkutassa ja Cambridgen yliopiston Trinity Collegessa.[2]
Sen on opettanut Delhin, Kalkutan ja Oxfordin yliopistoissa, ja hän on taloustieteen ja filosofian professori Harvardin yliopistossa, jossa hän hoitaa Thomas W. Lamontin professuuria.
Senille myönnettiin Nobelin taloustieteen palkinto vuonna 1998 työstä hyvinvointitaloustieteen alalla. Vuonna 2020 Sen sai Saksan kirjakauppiaiden rauhanpalkinnon työstään globaalin oikeudenmukaisuuden kysymysten parissa.[3]
Tutkimus ja filosofia
muokkaaSenin tunnetuin teos on 1981 ilmestynyt Poverty and Famines. An Essay on Entitlement and Deprivation. Teoksessa Sen osoittaa, etteivät nälänhädät aiheudu ruoan pulasta vaan sen jakamiseen sisältyvistä epätasa-arvoisista mekanismeista.
Teoksessa Identiteetti ja väkivalta Sen arvioi, että nykymaailman selkkausten merkittävä alkuunpanija on oletus, että ihmiset voidaan luokitella yksiselitteisesti uskonnon tai kulttuurin perusteella. Hänen mielestään tällainen rajoittunut käsitys identiteetistä luo pohjan jyrkille vastakkainasetteluille ja väkivallalle.[4]
Senin vuonna 2009 ilmestynyttä teosta The Idea of Justice on sanottu merkittävimmäksi etiikan teokseksi John Rawlsin 1971 ilmestyneen oikeudenmukaisuusteorian jälkeen.[5]
Sitaatteja
muokkaa- "Itsenäisissä ja demokraattisissa maissa, joissa on suhteellisen vapaa lehdistö, ei ole koskaan ollut merkittävää nälänhätää."[6]
Tuotanto
muokkaa- Choice of Techniques, 1960.
- An Aspect of Indian Agriculture, Economic Weekly, Vol. 14, 1962.
- Collective Choice and Social Welfare, 1970, Holden-Day, 1984, Elsevier.
- On Economic Inequality, New York, Norton, 1973. (Uudelleenjulkaistu laajennettuna James E. Fosterin ja tekijän liitteillä 1997, Clarendon Press, ISBN 9780198281931)
- Poverty and Famines : An Essay on Entitlements and Deprivation, Oxford, Clarendon Press, 1982.
- Choice, Welfare and Measurement, Oxford, Basil Blackwell, 1983. ISBN 9780631137962 (Uudelleenjulkaistu: Choice, Welfare, and Measurement. Cambridge, Massachusetts: Harvard University Press, 1997. ISBN 9780674127784)
- Food Economics and Entitlements, Helsinki, Wider Working Paper 1, 1986.
- Hunger and Public Action, Jean Drèzen kanssa, Oxford: Clarendon Press. 1989.
- More Than 100 Million Women Are Missing. New York Review of Books, 1990. (artikkeli www-sivulla)
- Inequality Reexamined, Oxford, Oxford University Press, 1992.
- The Quality of Life, Martha Nussbaumin kanssa, Oxford: Clarendon Press, 1993.
- India: Economic Development and Social Opportunity, Jean Drèzen kanssa, 1995.
- Reason Before Identity (The Romanes Lecture for 1998), Oxford, Oxford University Press, 1999. ISBN 0-19-951389-9
- Commodities and Capabilities, 1999.
- Development as Freedom, Oxford, Oxford University Press, 1999.
- Reason Before Identity, 1999.
- Freedom, Rationality, and Social Choice: The Arrow Lectures and Other essays, 2000.
- Rationality and Freedom, Harvard, Harvard Belknap Press, 2002.
- Inequality Reexamined, 2004.
- The Three R's of Reform, Economic and Political Weekly, Vol. 40(19): pp. 1971–1974, 2005.
- Imperial Illusions, 2007. The New Republic (katkelma: Imperial Illusions: India, Britain, and the wrong lessons. By Amartya Sen. Response by Niall Ferguson.)
- The Idea of Justice Harvard University Press & London: Allen Lane, 2009.
- Peace and Democratic Society, 2011. Cambridge, UK: Open Book Publishers. ISBN 9781906924393
- The Country of First Boys: And Other Essays, 2015. India: Oxford University Press. ISBN 9780198738183
- Home in the World: A Memoir, 2020. London: Penguin. ISBN 9780141970981
Suomennetut teokset
muokkaa- Luentoja etiikasta ja taloustieteestä. ((On Ethics and Economics, 1987). Suomentaneet Juha Räikkä ja Hanna Meretoja) Helsinki: Unipress, 2001. ISBN 951-579-107-3
- Moniääninen Intia. Kirjoituksia historiasta, kulttuurista ja identiteetistä. ((The Argumentative Indian. Writings on Indian Culture, History and Identity, 2005.) Suomentanut Tiina Wikström) Helsinki: Basam Books, 2007. ISBN 978-952-5534-51-1
- Identiteetti ja väkivalta. ((Identity and Violence. The Illusion of Destiny, 2006.) Suomentanut Jussi Korhonen) Helsinki: Basam Books, 2009. ISBN 978-952-5734-03-4
- Amartya Sen & Jean Drèze: Vastakohtien Intia. (Alkuteos An Uncertain Glory: The Contradictions of Modern India, 2013. Suomentanut Annukka Kolehmainen.) Helsinki: Into, 2017. ISBN 9789522647528
Lähteet
muokkaa- ↑ Amartya Sen Britannica.com. Viitattu 27.11.2021. (englanniksi)
- ↑ Amartya Sen: Biographical Nobelprize.org. Viitattu 27.11.2021. (englanniksi)
- ↑ Amartya Sen Friedenspreis des Deutschen Buchhandels. Viitattu 27.11.2021. (englanniksi)
- ↑ BASAM BOOKS, mediatiedote [vanhentunut linkki].
- ↑ Löppönen, Paavo: Suuri synteesi oikeudenmukaisuudesta. Helsingin Sanomat 11.7.2010, s. B 2. Teoksen verkkoversio. (Internet Archive)
- ↑ Democracy as a Universal Value, Journal of Democracy 10 (3): 3-17, 1999 (Arkistoitu – Internet Archive): "No substantial famine has ever occurred in any independent and democratic country with a relatively free press."
Aiheesta muualla
muokkaa
- Jäntti, Markus: Vuoden 1998 taloustieteen Nobelin palkinnon saaja: Amartya Sen. Kansantaloustieteellinen aikakauskirja. (PDF)
- Food for Thought. The Guardian. (englanniksi)